Digitalisaatioon investoidaan samanaikaisesti monien muiden keskeisten terveydenhuollon prioriteettien kanssa. Organisaatioiden on jatkuvasti tasapainoteltava teknologiaan tehtävien investointien, kliinisten palveluiden vahvistamisen, henkilöstöresurssien ja potilastyön tarpeiden välillä. Samalla tulee toimia tiukasti hallituissa budjeteissa ja vastata yhä monimuotoisempiin hoidon tarpeisiin.
Tämän taloudellisen realiteetin lisäksi terveydenhuolto on luonteeltaan varovainen toimiala. Potilasturvallisuus asetetaan aina etusijalle. Muutoksiin suhtaudutaan harkiten, ja uusien järjestelmien odotetaan toimivan luotettavasti heti käyttöönotosta alkaen. Kyse ei ole toimialasta, jossa voidaan edetä nopeiden kokeilujen ja epäonnistumisten kautta, sillä potilastuloksia heikentävät tai ammattilaisten työnkulkuja häiritsevät virheet on vältettävä.
Kolmas rajoite on sirpaleisuus. Monissa terveydenhuoltojärjestelmissä vastuut jakautuvat eri organisaatioille, alueille ja palvelukokonaisuuksille. Niillä kaikilla on omat IT-ratkaisunsa, prioriteettinsa ja budjettinsa. Jotta tarvittavan muutoksen hyödyt realisoituisivat koko järjestelmässä, joudutaan paikallisesti tekemään vaikeita päätöksiä. Tämä epäsuhta hankaloittaa laajamittaisten muutosten toteuttamista.
Kun kaikki kolme tekijää: tiukat budjetit, vähäinen sietokyky häiriöille ja järjestelmän sirpaleisuus yhdistyvät, moni organisaatio lykkää suuria uudistuksia, vaikka nykyisten järjestelmien rajoitteet tiedostetaan hyvin.
Euroopassa onnistuvan digitaalisen transformation on toimittava näiden reunaehtojen puitteissa, ei niitä vastaan. Sen on vähennettävä pitkän aikavälin kustannuksia ja riskejä. Muutoksen on edettävä vaiheittain ilman, että se häiritsee kliinistä työtä. Ja sen on toimittava sirpaleisessa ympäristössä, jossa mikään yksittäinen toimija ei hallitse koko hoitoketjua.
Pohjoismaista opittua
Pohjoismaissa näihin haasteisiin on vastattu monia muita Euroopan alueita aikaisemmin. Vuosien aikana olemme rakentaneet terveydenhuoltojärjestelmiä yhteisten tietomallien, kansallisten integraatioalustojen ja vahvan yhteentoimivuuden varaan.
Tieto Caretech on ollut tämän kehityksen keskiössä alusta alkaen. Kliininen tietojärjestelmämme Lifecare Asiakas- ja potilastietojärjestelmä on käytössä jo 16:ssa Suomen 21 hyvinvointialueesta. Lisäksi se on käytössä osassa Norjaa ja Ruotsissa asiakastietojärjestelmää käyttää yli puolet eli 175 maan kunnista samalla kun laajennumme myös muualle Eurooppaan.
Ekosysteemin perustana oleva avoin alusta tukee perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa yhteisen kliinisen tietomallin kautta. Se muodostaa perustan miljoonille potilaskohtaamisille vuosittain Pohjoismaissa.
Tämän mittaluokan toteutus on ollut mahdollista varhaisten avoimuuteen liittyvien valintojemme ansiosta. Perustamalla Lifecare Asiakas- ja potilastietojärjestelmä openEHR-standardiin olemme pystyneet erottamaan potilastiedon sovelluksista ja hoitoympäristöistä. Tämä on mahdollistanut toiminnallisuuksien kehittymisen ajan myötä ilman laajoja järjestelmäuudistuksia tai häiriöitä kliiniseen työhön.
Tämän myötä näissä terveydenhuoltojärjestelmissä on saavutettu tietojen jatkuvuus, joka on edelleen harvinaista muualla Euroopassa. Ammattilaiset pääsevät käsiksi olennaisiin potilastietoihin riippumatta siitä, missä hoito on annettu. Tietoa voidaan myös hyödyntää vastuullisesti tutkimuksessa, suunnittelussa ja järjestelmän kehittämisessä.
Eurooppalainen sääntely pyrkii nyt luomaan vastaavat edellytykset laajassa mittakaavassa. Eurooppalaista terveystietoaluetta koskeva asetus on tärkeä askel, mutta pelkkä sääntely ei ratkaise datan sirpaleisuuden perusongelmaa. Ilman avoimia ja yhteentoimivia ratkaisuja uudet säännöt voivat lisätä monimutkaisuutta sen sijaan, että ne loisivat arvoa.
Toimintaa Euroopan terveydenhuollon arjessa
Yksinkertaisesti sanottuna avoimet standardit mahdollistavat terveydenhuolto-organisaatioiden kehittymisen askel kerrallaan sen sijaan, että ne pakotettaisiin suuriin ja riskialttiisiin muutosohjelmiin. Yksikään toimittaja ei voi ennakoida kaikkia tulevaisuuden tarpeita, eikä mikään järjestelmä saisi lukita organisaatiota tiettyyn toimintatapaan vuosikymmeniksi. Avoimuus tuo joustavuutta muutoksen tueksi.
Tämä korostuu erityisesti hajautetuissa terveydenhuoltojärjestelmissä. Useimmissa maissa sairaalat ja perusterveydenhuollon toimijat toimivat yhä itsenäisinä yksikköinä. Kukaan ei omista koko hoitopolkua, ja potilaat liikkuvat palveluntarjoajien välillä usein ilman sujuvaa tiedonjakoa. Tällaisessa ympäristössä muutosta ei voida toteuttaa keskitetysti tai yhdellä järjestelmäuudistuksella. Sen on edettävä vaiheittain.
Tieto Caretech keskittyy tuomaan openEHR-sovelluksiaan Euroopan markkinoille yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Sirpaleisissa terveydenhuoltojärjestelmissä edistys perustuu yhteistyöhön toimijoiden kanssa, jotka ymmärtävät kansalliset rakenteet, sääntelyn ja arjen toiminnan. Avoimet ja modulaariset ratkaisut mahdollistavat muutoksen, mutta paikalliset toimijat ovat parhaassa asemassa kehittämään omaa osaansa järjestelmästä.
Tekoälyn merkitys kasvaa, kun avoin arkkitehtuuri on käytössä. Tekoäly toimii eräänlaisena stressitestinä, joka paljastaa, ovatko digitaaliset perusrakenteet aidosti tulevaisuuden kestäviä. Sen arvo syntyy kyvystä automatisoida rutiineja ja tukea kliinistä päätöksentekoa. Oikein toteutettuna tekoäly parantaa niukkojen resurssien käyttöä koko hoitojärjestelmässä.
Kun Euroopan olemassa olevat ydintietojärjestelmät kamppailevat vastatakseen uusiin vaatimuksiin, organisaatiot joutuvat valinnan eteen: lukitaanko nykyiset rajoitteet osaksi tulevaisuutta vai rakennetaanko perusta uudelleen. Terveydenhuollon vaikuttavuuden parantaminen ja rajallisten resurssien parempi hyödyntäminen edellyttävät avoimia, modulaarisia ja muuntautumiskykyisiä järjestelmiä.
