Kolme näkökulmaa tulevaisuuden osaamiseen
Tiedon Salla Niskanen tarkasteli aihetta teknologian ja asiantuntijatyön murroksen näkökulmasta. Hänen mukaansa tulevaisuuden osaaminen rakentuu ennen kaikkea kolmelle peruspilarille: oppimiskyvylle, laaja-alaiselle ajattelulle ja yhteistyötaidoille.
"Kun kaikki muuttuu, oppiminen on tärkein työelämätaito", Niskanen kiteytti. Hänen mukaansa asiantuntijatyö ei enää perustu pelkkään tietämykseen, vaan kykyyn kysyä oikeita kysymyksiä, vaihtaa näkökulmaa ja rakentaa omaa osaamistaan jatkuvasti. Teknologia, erityisesti tekoäly, on tärkeä tuki, mutta ihminen vastaa edelleen ajattelusta.
Toiseksi Niskanen korosti osaamisen monipuolisuutta: oman alan syväosaamisen lisäksi tarvitaan kykyä ymmärtää ja yhdistää näkökulmia esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan ja käyttäjäkokemuksen välillä. Teknologia ei toimi tyhjiössä, ja juuri siksi eettinen ja kontekstuaalinen ymmärrys on entistä tärkeämpää.
Kolmanneksi hän nosti esiin yhteistyön: empatia, kuuntelu ja kyky rakentaa jaettua ymmärrystä nousevat arvoon arvaamattomaan, kun teknologiat kietoutuvat yhä tiiviimmin ihmisten arkeen.
"Oma työni tekoälyn parissa ei ollut olemassa vielä kymmenen vuotta sitten", Niskanen muistutti. Se jos mikä kertoo, kuinka tärkeää on oppia, uudistua ja pysyä uteliaana.
Luova ajattelu on enemmän kuin taito
Aalto-yliopiston Riikka Mäkikoskela toi keskusteluun taiteen ja luovuuden näkökulman. Hän muistutti, että tulevaisuuden haasteet, kuten vihreä siirtymä, teknologinen murros ja työelämän rakenteiden muutos vaativat kykyä luoda uutta tavalla, joka ei ole pelkästään lineaarista tai tehokkuuteen perustuvaa.
"Puhumme usein luovuudesta pehmeänä taitona, mutta todellisuudessa se on kovaa ydintä. Ilman luovaa ajattelua emme löydä ratkaisuja", Mäkikoskela sanoi. Hän viittasi myös vuoden 2022 PISA-tutkimukseen, jossa suomalaiset nuoret osoittautuivat maailman kärkeen luovan ajattelun osa-alueella.
Luovassa ajattelussa korostuvat mielikuvitus, inspiraatio ja intuitio, eli taidot, jotka eivät palvele vain oppimista ja innovaatiota, vaan myös tunnetaitoja, resilienssiä ja hyvinvointia.
Erityisen tärkeäksi Mäkikoskela nosti radikaalin luovuuden – kyvyn haastaa vallitsevia rakenteita ja löytää täysin uusia toimintamalleja. Radikaali luovuus vaatii epävarmuuden sietämistä, nopeatempoisia kokeiluja ja uskallusta epäonnistua. Mutta juuri näistä aineksista syntyy jotain aidosti uutta.
"Jokainen on luova. Ja jokaisen luovuutta voidaan kehittää", Mäkikoskela muistutti.
Tulevaisuuslukutaito on kansalaistaito
Mari Tähjä Tulevaisuuskoulusta haastoi pohtimaan tulevaisuuden osaamista nuorten näkökulmasta. Hänen mukaansa osaamistarpeita ei voi määritellä vain nykyhetken tai työmarkkinoiden perusteella.
"Tulevaisuus ei ole valmis ja juuri siksi tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa", Tähjä painotti. Tällä hän viittaa kykyyn ennakoida muutoksia, kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehittää ratkaisuja, joita ei vielä ole olemassa. Se ei ole pelkkä ajattelun taito, vaan myös toivoa ja toimijuutta vahvistava voima.
Tähjä muistutti, että digitalisaatio, kestävyyskriisi ja globaalit muutokset haastavat perinteiset osaamismallit. Nuorilta vaaditaan yhä enemmän kykyä toimia epävarmuuden keskellä ja luoda uudenlaisia reittejä. Heille täytyy myös antaa lupa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan osaamista kehitetään.
"Aikuisten tehtävä ei ole viedä nuoria sinne, missä itse olemme vaan auttaa nuoria pääsemään sinne, minne itse emme osaa mennä", Tähjä kiteytti.
Kohti yhteistä, kuvitteellista ja inhimillistä tulevaisuutta
Keskustelu osoitti, että tulevaisuuden osaaminen ei synny vain kouluissa tai työpaikoilla. Se syntyy siellä, missä teknologia kohtaa ihmisen, missä mielikuvitus saa tilaa ja missä nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Tulevaisuutta ei pidä pelätä. Se pitää kuvitella ja rakentaa yhdessä.
Katso tallenne keskustelusta MTV Katsomossa
