Tekoälyn käyttö suomalaisorganisaatioissa on kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Yli kolmannes (34 %) teknologiayhtiö Tiedon pohjoismaiseen tekoälyselvitykseen vastanneista suomalaisista IT-päättäjistä kertoo, että heidän organisaationsa hyödyntää tekoälyä jo laajasti. Tämä on selvä harppaus viime vuodesta, jolloin vastaava osuus oli vain 8 %. Vaikka tekoälyn käyttö lisääntyy vauhdilla, sen strateginen rooli ei korostu vastauksissa. Vain 4 % suomalaisvastaajista pitää tekoälyä kriittisenä osana organisaation ydintoimintoja. Tieto Tech Consulting toteutti pohjoismaisen tekoälyselvityksen nyt toista vuotta peräkkäin.
“Tekoäly on tullut suomalaisorganisaatioihin vauhdilla, mutta sen käyttö on monessa organisaatiossa vielä yksittäisten toimintojen tai työntekijöiden varassa. Seuraava kehitysvaihe olisi tekoälyn kytkeminen systemaattisesti liiketoimintaprosesseihin, mikä vaatii organisaatioilta muutoskykyä, selkeää omistajuutta ja johtamista”, Tieto Tech Consultingin johtava tekoälyasiantuntija Jutta Karjalainen sanoo.
Tehokkuus ja kustannussäästöt ensisijaisia tavoitteita
Tekoälyn käytön ensisijainen ajuri niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on selvityksen mukaan tehokkuus: 64 % suomalaisvastaajista nostaa sen tärkeimmäksi syyksi hyödyntää tekoälyä. Suomalaiset painottavat kustannusten pienentämistä (40 %) enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Tähän mennessä suurimmat hyödyt tekoälystä on saavutettu asiakaspalvelussa (32 %) ja IT‑toiminnoissa (28 %).
Tekoälyn vaikuttavuuteen liittyvä mittaaminen on kehittymässä. Tuottavuutta mittaa 41 % suomalaisvastaajista ja kustannussäästöjä 35 %, mutta 18 %:lta puuttuu keinot tekoälyn mittaamiseen kokonaan. ”Tällä hetkellä tehokkuus ja tuottavuus ovat keskeisimmät tavoitteet, mutta niiden rinnalla pitäisi mitata tekoälyn vaikuttavuutta nykyistä laajemmin”, Karjalainen sanoo.
Osaamisvaje ja muutosvastarinta hidastavat käyttöönottoa
Tekoälyn arkipäiväistyessä osaamiseen ja toimintatapoihin liittyvät haasteet hidastavat edelleen sen laajempaa käyttöönottoa. Suomalaisvastaajista 36 % nostaa esiin osaamisvajeen ja 21 % organisaation muutosvastarinnan kehityksen jarruina, mikä on yleisempää kuin muissa kyselyyn osallistuneissa maissa.
“Jo noin kolmannes organisaatioista on ottanut tekoälyn laajasti käyttöön, mutta työtapojen muutokset ja innovatiiviset käyttötavat eivät ole vielä laajasti juurtuneet. Strategista suuntaa ja kulttuurimuutosta tarvitaan, jotta tekoälyn koko potentiaali voidaan hyödyntää. Organisaatiot, jotka pystyvät yhdistämään liiketoiminnan tavoitteet ja osaamisen kehittämisen, voivat kääntää tekoälyn konkreettiseksi kilpailueduksi”, Karjalainen korostaa.
Suomessa tekoälyn riskit huolettavat muita Pohjoismaita enemmän
Tietoturva nousi kyselyssä merkittävimmäksi tekoälyn käyttöönottoa hidastavaksi tekijäksi (45 %). Tietoturvauhat (71 %) ja tietosuoja (64 %) huolestuttavat suomalaisvastaajia selvästi enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia. Huomionarvoista on, että suhtautuminen tekoälyn riskeihin on pysynyt Suomessa lähes ennallaan viime vuodesta, vaikka tekoälyn käyttö on samaan aikaan yleistynyt nopeasti.
Viime vuoden aikana yleistyneihin tekoälyagentteihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomalaisvastaajista 28 % kertoo rakentavansa tai kokeilevansa omia, räätälöityjä AI‑agentteja, vaikka 30 % sanoo olevansa erittäin huolissaan agenttien tuottamien tulosten luotettavuudesta ja 27 % datankäsittelyn turvallisuudesta
”Tietoturva ja yksityisyys nousevat Suomessa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Usein huolia syntyy silloin, kun tekoälytyökaluja otetaan käyttöön IT-prosessien ulkopuolella. Riskinä on se, että huoli pysäyttää kehityksen. Turvalliset ratkaisut ovat täysin mahdollisia, kun käyttöönotto tehdään hallitusti, organisaation toimintamalleihin integroituna”, Karjalainen sanoo.
Tekoälyyn liittyvä päätöksenteko keskittyy IT-johdolle
Selvityksen mukaan tekoälyyn liittyvä päätöksenteko keskittyy Suomessa vahvasti IT‑johdolle (46 %) ja ylimmälle johdolle (46 %). Keskitettyjä tekoäly‑ tai datatiimejä on Suomessa selvästi vähemmän (14 %) kuin Ruotsissa (23 %) ja Norjassa (19 %).
“IT-vetoinen tekoälykehitys ei yksin riitä. Todellinen vaikuttavuus syntyy vasta, kun liiketoiminta on tiiviisti mukana tekoälyn käyttöönotossa ja kehittämisessä. Tekoälyä voidaan verrata takavuosien prosessiautomaatiokehitykseen, jossa osaamiskeskukset vahvistivat automaatiosta saatavia höytyjä yhdistämällä teknisen osaamisen ja liiketoiminnan. Tekoälyyn liittyen vastaavaa mallia ei Suomessa ole vielä otettu käyttöön”, Karjalainen jatkaa.
---
Tiedon pohjoismainen tekoälykysely toteutettiin helmikuussa 2026. Mukana oli 623 vastaajaa keskisuurista ja suurista organisaatioista Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (noin 200 vastaajaa/maa). Vastaajat osallistuvat tekoälyyn liittyvään päätöksentekoon organisaatioissaan ja edustavat kattavasti eri toimialoja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Norstatin kanssa.
Tiedon teettämä edellinen tekoälyselvitys toteutettiin laadullisina haastatteluina ja kvantitatiivisena kyselynä Suomessa ja Ruotsissa tammi–maaliskuussa 2025. Verkkokyselyyn osallistui 415 suomalais- ja ruotsalaisvastaajaa yli 100 hengen organisaatioista. Vastaajat osallistuivat joko tekoälyyn liittyvään päätöksentekoon tai tukivat sitä. Kyselyä täydennettiin 10 syvähaastattelulla.
Lisätietoja:
Tiedon viestintä, news@tieto.com, puh. +358 40 570 4072
Tieto on johtava ohjelmisto- sekä digitaalisia kehitys- ja konsultointipalveluita tarjoava yritys. Toimimme maailmanlaajuisesti ja globaalien kyvykkyyksien myötä tarjoamme asiakkaillemme eri toimialoilla liiketoiminnan kannalta kriittisiä ratkaisuja erikoistuneiden liiketoimintojemme kautta: ohjelmistoliiketoiminnat Tieto Caretech, Tieto Banktech ja Tieto Indtech sekä digitaaliseen kehittämiseen keskittyvä liiketoiminta Tieto Tech Consulting.
Kaikkiaan noin 14 000 asiantuntijallamme on vahvaa osaamista toimialakohtaisten ohjelmistojen, designin, pilvipalveluiden ja tekoälyn alueilla – ja autamme asiakkaitamme menestymään ja innovoimaan uusimman teknologian avulla. Tiedon vuotuinen liikevaihto on noin 2 mrd. euroa ja yhtiön osakkeet on listattu NASDAQissa Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslo Børsissä. www.tieto.fi
