Tieto Caretech ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sujuvoittavat omalääkärimallia väestövastuun hallinnalla

Hoidon saatavuus on ollut suomalaisen perusterveydenhuollon keskiössä jo vuosia. Samalla hoidon jatkuvuus eli potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen pysyvä hoitosuhde on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hyvinvointialueen asukkaat kohtaavat usein eri ammattilaisia, ja hoito rakentuu yksittäisten kontaktien varaan kokonaiskuvan sijaan. Hoidon jatkuvuudella on kuitenkin kiistattomat hyödyt. Tutkimusnäyttö osoittaa, että pitkäaikaiset hoitosuhteet parantavat hoidon laatua, potilastyytyväisyyttä ja vaikuttavuutta. 

Tieto Caretechin Lifecare Väestövastuun hallinta -ratkaisu sujuvoittaa ja nopeuttaa väestövastuun jakamista ja päivittämistä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Ratkaisulla hyvinvointialueen väestö jaetaan satunnaisesti omalääkärimallin ammattilaisille. Jaossa huomioidaan esimerkiksi terveydenhuollon vastuutiimin kyvykkyydet, kuten kielitaito tai samaan kotitalouteen kuuluvien henkilöiden kohdistaminen samalle omalääkärille ja -hoitajalle. 

Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali‑ ja terveyspalveluista Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Vihdissä, Karkkilassa, Inkoossa, Raaseporissa, Hangossa ja Siuntiossa. Hyvinvointialue on väestöltään monimuotoinen ja kaksikielinen, ja tarpeet vaihtelevat alueiden ja väestöryhmien välillä. Alue palvelee noin 500 000 asukasta ja sen palveluksessa on noin 10 000 ammattilaista. 

Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueella omalääkärimallia on pilotoitu noin puolentoista vuoden ajan. Mallissa jokaiselle alueen asukkaalle nimetään omalääkäri ja omahoitaja, jotka vastaavat asukkaan hoidosta pitkäjänteisesti. Yhteydenotot ohjautuvat ensisijaisesti omalle omahoitajalle ja tarvittaessa edelleen omalääkärille, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja vähentää satunnaisuutta.

Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mallissa toimii noin 30 omalääkäriä ja noin 70 000 asukkaalla on nimetty omalääkäri. Osa lääkäreistä toimii ammattiharjoittajina, osa on palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen. Pilotit aloitettiin Espoossa ja Kauniaisissa, ja laajentaminen koko hyvinvointialueelle on käynnissä vaiheittain tietojärjestelmärajojen avautuessa. Omalääkärimallin kehittäminen on kirjattu alueen strategiseksi muutoslupaukseksi: tavoitteena on, että jokaisella alueen asukkaalla on omalääkäri ja -hoitaja vuoteen 2029 mennessä. 

”Omalääkärimalli ei ole vain rakenteellinen muutos. Se on toimintakulttuurin muutos, omistajuutta väestöstä, ennakoivampaa hoitoa ja ammattilaisten autonomiaa”, kuvaa palvelulinjajohtaja ja muutoslupausta vetävä Tommi Uimonen Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueelta. 

Hyvinvointialueella tehty henkilöstöhaastatteluihin perustuva arviointi osoittaa, että omalääkärimalli koetaan ylivertaiseksi verrattuna perinteisiin terveysasemamalleihin. Ammattilaiset kokevat pystyvänsä paremmin hallitsemaan omaa työkuormaansa, vaikuttamaan potilaidensa tilanteeseen ennakoivasti ja rakentamaan luottamuksellisen hoitosuhteen.

Omalääkärimallin tavoitellut hyödyt eivät rajaudu pelkästään taloudellisiin mittareihin. Keskeisiä vaikutuksia ovat:

• hoidon jatkuvuuden ja potilastyytyväisyyden paraneminen
• perusterveydenhuollon veto‑ ja pitovoiman vahvistuminen
• asukkaiden parempi luottamus julkisiin terveyspalveluihin ja
• pitkällä aikavälillä kustannusvaikuttavuus esimerkiksi vähentyneen päivystyksen ja erikoissairaanhoidon tarpeen kautta.

Myös kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että pitkäaikaiset hoitosuhteet parantavat hoidon laatua, potilastyytyväisyyttä ja vaikuttavuutta.

”Omalääkärimallin laajamittainen käyttöönotto edellyttää toimivia digitaalisia työkaluja. Haasteita on monia, mutta ne eivät välttämättä liity itse potilastyöhön, vaan siihen, miten hallitaan tuhansien asukkaiden ja satojen ammattilaisten väliset vastuukytkennät oikeudenmukaisesti ja ajantasaisesti. Tähän asti väestövastuun hallinta on pitkälti ollut manuaalista ja työlästä”, sanoo Tommi Uimonen. 

Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialue ja Tieto Caretech ovat käynnistäneet yhteiskehitysprojektin Lifecare Väestövastuun hallinta ‑ratkaisun parissa. Ratkaisu tukee terveysasemien johtoa väestövastuiden hallinnassa ja varmistaa, että:

• jokaisella asukkaalla on nimetty lääkäri ja hoitaja
• ammattilaisten vastuuväestöt ovat tasapainoisia
• kaksikielisyys huomioidaan eli asukas ja ammattilainen kohtaavat samalla äidinkielellä ja
• samaan kotitalouteen kuuluvat voidaan pitää saman työparin piirissä.

Ratkaisu perustuu Lifecare Potilastietojärjestelmään, ja tuo rinnalle tarpeelliset toiminnot väestövastuiden jakamiseen ja ylläpitoon, sekä analytiikan terveysaseman sekä koko hyvinvointialueen tasolla. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2026. 

Kyseessä on kehityshanke, jossa ei lähdetä valmiista mallista, vaan ratkaisu rakennetaan aidosti arjen tarpeita kuunnellen. Yhteistyön onnistumisen mittarina on se, että omalääkärimalli voidaan skaalata hallitusti ilman suuria häiriöitä ammattilaisten ja asukkaiden arjessa.

Omalääkärimalli ja erilaisia hoidon jatkuvuutta tukevia menetelmiä on käytössä tai suunnitteilla eri hyvinvointialueilla. Omalääkärimalli ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut nähdäänkin keskeisenä keinona vahvistaa perusterveydenhuollon vaikuttavuutta: ihmistä ja hänen tarinaansa ja tarpeitansa aidosti kuunnellen. 

Lue lisää

Lifecare Terveydenhuollon mobiili - Potilastiedot käden ulottuvilla