noun_Email_707352 noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma rakentaa tulevaisuutta

Sami Kuorilehto

Head of Sales, Education Finland

Uuden varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen luo pohjaa tulevien vuosien kasvatustyölle ja lasten hyvinvoinnille. Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen kannustaa suunnittelutyössä avoimeen keskusteluun niin ammattilaisten kesken kuin lasten ja huoltajien kanssa.

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat valmiit syksyllä 2016. Sen jälkeen alkaa kuntien työ paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien parissa. Ne tulevat käyttöön vuoden 2017 elokuun alussa ja toteuttavat konkreettisesti vuonna 2015 voimaan tullutta varhaiskasvatuslakia.

Lopulta varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu päivittäisessä arjessa eri varhaiskasvatuksen toimintamuodoissa ja jokaisen lapsen yksilöllisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Vasutyötä tehdään tulevaisuutta ajatellen. Muuttuvassa maailmassa niin lapsen rooli kuin osaamisen ja oppimisen tarpeet ovat muutoksessa. Tavoitteena on myös eheä lapsen oppimisen polku, jossa siirtymät ovat sujuvia.

“Tavoite on, että kasvattajat hahmottaisivat millaisilla laaja-alaisilla taidoilla lapsi pystyy ottamaan vastaan tulevaisuuden haasteet. Varhaiskasvatus aloittaa sen kasvatustyön, mistä perusopetus aikanaan jatkaa”, Pia Kola-Torvinen sanoo.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma rakentaa tulevaisuutta

Uuden varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen luo pohjaa tulevien vuosien kasvatustyölle ja lasten hyvinvoinnille. Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen kannustaa suunnittelutyössä avoimeen keskusteluun.

Yhteiset perusteet, paikalliset vahvuudet

Pia Kola-Torvinen kannustaa aloittamaan pohdinnan ja vuorovaikutuksen uuden varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suunnittelutyö on mahdollisuus positiiviseen muutokseen sekä oman toiminnan ja tavoitteiden pohdintaan. Se edellyttää hyvää organisointia ja täsmällistä toteutusta.

“Mikä nykyisessä on hyvää ja mikä kehitettävää. Kuinka suunnitelma vastaa parhaiten tulevaisuuden tarpeisiin. Prosessiin kannattaa ottaa mukaan niin henkilöstö, lapset kuin huoltajatkin. Suosittelen, että kunnissa tehdään yksi selkeä varhaiskasvatusuunnitelma ja pohditaan sen pohjalta, onko tarpeen tuoda esiin vaikkapa päiväkotikohtaisia eroja”, Kola-Torvinen kannustaa.

Opetushallitus valmistelee ja laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eri toimintamuodot huomioon ottaen kuntien työn pohjaksi. Paikalliset erityispiirteet, vahvuudet, kehittämiskohteet ja voimavarat nostetaan esille paikallisissa suunnitelmissa. Opetushallitus tulee tarjoamaan tukimateriaalia kuntien työn tueksi.

Leikki kuuluu varhaiskasvatukseen

Uuden varhaiskasvatussuunnitelman kärkenä ovat varhaiskasvatuslain tavoitteet lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Laatu, laaja-alainen ammatillinen osaaminen, yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, pedagogiikan kirkastaminen ja toimintakulttuurin kehittäminen ovat tärkeitä avainsanoja suunnittelutyössä. Arjessa tuleetoteuttaa monialaista yhteistyötä ja huolehtia hyvästä vuorovaikutuksesta huoltajien kanssa.

Toiminnan ja laadun arviointi tulee uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä lakisääteisenä varhaiskasvatukseen. Arviointi kuuluu jokaiseen yksikköön ja sen keskeiset tulokset tulee julkistaa. Myös lapsen yksilöllisiä vasuja tulee arvioida säännöllisesti, joskaan niitä ei julkisteta. Niissä tavoitteet asetetaan yksilötasolla toiminnalle, keinoille joilla lapsen hyvää kasvua tuetaan.

Kaiken suunnittelun, tavoitteiden ja kehittämisen keskiössä ovat lapset ja heidän kehityksensä. Leikki, liikkuminen, ilmaiseminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen ovat jokapäiväisiä tutkitusti tärkeitä ja toimivia varhaiskasvatuksen toiminnan tapoja.

“Varhaiskasvatuksen tulee tukea lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Kaikessa toiminnassa toteutuu lapsen oikeus leikkiin ja luovuuteen. Leikki on lapselle luonnollinen keino oppia uutta”, Kola-Torvinen muistuttaa.

Tiedon järjestelmät varhaiskasvatuksen tukena:

  • Tietoteknologia, kuten Muksunetti-järjestelmä, on yksi keino huoltajien osallistamiseen ja heidän varhaiskasvatusta koskevien ajatustensa kokoamiseen. Sitä voi hyödyntää varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa.
  • Muksunetti tarjoaa apua arviointiin niin yksilön kuin ryhmän tasolla. Siinä voi seurata kunkin lapsen kehityksen edistymistä tietyissä tarkasteltavissa asioissa. Yksilöllisistä kirjauksista saa helposti koottua koko ryhmää koskevan koonnin, mikä helpottaa tavoitteiden toteutumisen seurantaa.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä