noun_Email_707352 Breadcrumb arrow noun_917542_cc noun_Globe_1168332 Map point Play Untitled Retweet

Jyväskylän kotihoidon keskitetty toiminnanohjaus vapauttaa aikaa hoitotyöhön

Carita Hirvonen

Head of Welfare

Jyväskylän kotihoidon asiakaskäyntien optimointi on mahdollistanut kasvavan asiakaskunnan palvelun samalla henkilöstömäärällä.

Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden teknologiakoordinaattori Sami Sirén kuvailee kotihoidon keskitettyä toiminnanohjaustaoperatiivisen johtamisen keskukseksi, jossa tehdään päivittäin merkittäviä kaupungin talouteen, hoitajien työhyvinvointiin ja asiakkaiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä.

”Kotihoidon työntekijä voi luottaa, että työt jaetaan kotihoidon optimoinnin tuella tasapuolisesti ja käynneille varataan niille suunniteltuaika. Hän saa keskittyä hoitotyöhön ja asiakkaiden tarpeisiin”, Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja Maarit Raappana vahvistaa.

Tiedon toimittama Kotihoidon Optimointi on tehnyt työnjaon läpinäkyväksi ja tasapainottanut työn kuormittavuutta. Asiakkaalle toiminnanohjaus näyttäytyy ennen kaikkea hänen luonaan käytettävän ajan kasvuna.

”Toiminnanohjausjärjestelmän tuella varmistamme palvelujen laadun toteutumisen. Näemme reaaliajassa onko hoitajia tarpeeksi oikeissa tiimeissä ja vastaavatko suunnitellut toimenpiteet ja aika asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattuja tarpeita”, Raappana toteaa.

Asiakkaan luona käytettävä aika kasvussa

Jyväskylän vanhuspalvelujen kotihoidossa työskentelee lähes 300 hoitotyön ammattilaista. Heistä sairaanhoitajia on viitisenkymmentä. Vuonna 2017 kotihoidon työntekijät huolehtivat yhteensä 2200 asiakkaasta, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 1600 henkeä. Vuoden aikana jokainen asiakas oli keskimäärin kaksi viikkoa sairaalassa, joten suunniteltu hoidon tarve on jatkuvassa muutoksessa.
 
”Asiakkaiden hoidon tarve on parin viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi ja asiakkaiden monisairaudet ovat lisääntyneet. Tämä asettaa haasteita niin henkilökunnan osaamiselle kuin resurssoinnillekin”, Maarit Raappana toteaa.
Jyväskylän kotihoidon keskitetty toiminnanohjaus vapauttaa aikaa hoitotyöhön

Asiakkaan luona tehtävää työtä mittaava välitön työaika on Jyväskylässä vahvassa kasvussa. Ennen optimointia välitön työaika oli 40 prosentin tienoilla, nyt luvut ovat 55 prosentissa. Tavoitteena on nostaa asiakkaan luona tehtävän työn osuus 60 prosenttiin.

 ”Sairaanhoitajien työn osalta välittömän työajan tavoitteet on jo saavutettu”, palveluesimies Sanna Liljeroos toteaa.

Houkuttelevin vaihtoehto myös valinnanvapaudessa

Keskitetty toiminnanohjaus ja palveluprosessien kehittäminen vahvistavat siirtymistä maakunnalliseen soteen. Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen Kukoistava kotihoito -kärkihankkeessa luodaan maakunnalle yhteinen kotihoidon tarvepohjainen toimintamalli.
 
 ”Kartoitamme jatkuvasti tehdäänkö asiakkaille oikeita asioita oikeaan aikaan. Onko esimerkiksi pesut tehtävä aina arkiaamuisin, jolloin kotihoidossa on kiireisimmät tunnit vai olisiko asiakkaallekin mieluisampaa saunakäynti lauantaina”, Raappana avaa.
 
Hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että maakunnan jokaisessa kunnassa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, joka toimii 24/7. Keski-Suomessa on kaikkiaan 800 kotihoidon työntekijää.
 
”Toiminnanohjauksella voimme varmistaa, että ammattitaitoista henkilöstöä riittää huolehtimaan maakunnallisen kotihoidon tarpeista. Yhteistyötä toiminta- ja palveluprosessien kehittämisessä tehdään tiiviisti yli kuntarajojen”, Maarit Raappana toteaa.
 
“Kehitämme kotihoidon palveluja ja asiakaslähtöisyyttä koko ajan, jotta olemme asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto myös valinnanvapauden astuessa voimaan”, Sirén vahvistaa.

Keskitetty toiminnanohjaus tekee työn läpinäkyväksi

Jyväskylässä kotihoidon optimoinnista huolehtii kuusi vakituista lähihoitajaa. Keskitetty optimointikeskus on vauhdissa viikon jokaisena päivänä. Kun resursseja ja tarpeita on tarkasteltu optimointijärjestelmässä, on havaittu, että resurssitarve on usein inhimillistä arviota pienempi.

”Toiminnanohjaus on tuonut työnjaon läpinäkyväksi ja tasapuoliseksi. Tiimin vakituinen työntekijä ja varahenkilöstö on samalla viivalla työn laadun ja kuormituksen osalta”, optimointitiimin esimiehenä työskentelevä Sanna Liljeroos toteaa.
 
Tammikuussa 2018 Jyväskylän vanhuspalveluissa käynnistyi myös koko kaupungin laajuinen resurssipooli, jolla taataan riittävä henkilöstömäärä alueesta riippumatta.
 
”Henkilökunnan kiinnostus osallistua resurssipooliin osoittaa, että työntekijämme luottavat ammattitaitoonsa ja uskaltavat lähteä liikkumaan omasta kotihoidon yksiköstä sinne missä tarve on suurin”, Liljeroos arvioi.
 
Resurssipooli on yksi Kukoistava kotihoito -kärkihankkeessa kehitetyistä toimintamalleista.
 
”Pystymme vastaamaan paremmin äkillisiin piikkeihin palvelun tarpeessa. Kun päivän kulun seuranta kehittyy reaaliaikaiseksi, voimme tarttua poikkeamiin yhä nopeammin”, Sirén toteaa.

Mobiilista tukea potilasturvallisuuteen

Kotihoidon Optimoinnin kiinteä työpari on kotihoidon mobiiliratkaisu, joka kulkee hoitajalla aina mukana. Lifecare Kotihoidon Mobiili antaa hoitajalle paitsi tietoa päivän suunnitelluista käynneistä, se parantaa myös potilasturvallisuutta.
 
”Hoitajalla on käynnillä aina mukana ajantasainen tieto esimerkiksi potilaan lääkityksestä ja laboratorioarvoista. Myös tiedonkulku organisaation ja tiimien välillä on parantunut”, Sirén arvioi.
 
Mobiilityökalut tekevät kotihoidon arkea näkyväksi asiakkaalle itselleen ja hänen omaisilleen. Käynnin tilastointi ja kirjaukset tehdään asiakkaan luona niin, että myös hänellä on mahdollisuus nähdä kirjatut asiat ja osallistua kirjauksiin. Jatkossa mobiilia hyödynnetään yhä monipuolisemmin.
 
”Tulemme tekemään RAI-arvioinnit asiakkaan luona. Myös hoitajan ja lääkärin videokonsultaatiot onnistuvat etäyhteyksin asiakkaan luota, ja omaiset pääsevät tiiviimmäksi osaksi omaisen luona tehtäviä käyntejä”, Raappana visioi.

Teknologian käyttöönotto on aina toimintaprosessin muutos

Kotihoidon Optimoinnin käyttöönottoon ja erityisesti henkilökunnan sitouttamiseen Raappana, Sirén ja Liljeroos kannustavat varaamaan riittävästi aikaa ja resursseja. Uuden teknologian käyttöönotto merkitsee aina merkittävää muutosta työprosesseihin. Sami Sirénin mukaan kaupungin vanhuspalveluihin valittujen teknologioiden tavoitteena on sujuvoittaa työprosesseja ja parantaa asiakaspalvelua.
 
”Hoitotyö on vaativaa ja kiireistä, joten kovin heppoisin perustein emme ota teknologioita käyttöön. Jokainen työntekijä koulutetaan ja perehdytetään huolellisesti”, Sirén toteaa.
 
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä